Opintokeskukset ovat järjestöjen oppilaitoksia
Opintokeskukset ovat valtakunnallisia vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka toimivat järjestöllisen koulutuksen asiantuntijoina ja kansalaisjärjestöjen koulutus- ja kehittämiskumppaneina.
Suomessa on 12 opintokeskusta, joita pitävät yllä kansalaisjärjestöt, puolueet ja ammattiliitot. Jokaisen opintokeskuksen taustalla on sivistysjärjestö, jolla on jäsenjärjestöjä. Opintokeskuksilla on toisistaan eroavia kohderyhmiä:
- Tiettyyn poliittiseen näkemykseen sitoutuneet yhdistykset
- Ammattiliitot ja -yhdistykset
- Seurakunnat
- Nuoriso- ja kulttuuriyhdistykset
- Maaseudun yhdistykset
- Ruotsinkieliset kansalaisjärjestöt
- Sote-järjestöt
- Useat erilaiset aktiivista kansalaisuutta edistävät järjestöt
Opintokeskuskentän rakenne
Opintokeskusten tunnusluvut 2022
KOULUTUSTA
1366 JÄRJESTÖKUMPPANIN JA
372 JÄSENJÄRJESTÖN KANSSA
Yhteensä
20 709 koulutusta ja opintokerhoa
255 698 opetus- ja kerhotuntia
487 200 opiskelijaa ja kerholaista
Lataa lisätietoja opintokeskusten avainluvuista ja toiminnoista
Inforgaafi opintokeskusten toiminnasta
Opintokeskukset edistävät koulutuksellaan aktiivista kansalaisuutta
- Opintokeskusten koulutukset eivät johda tutkintoon.
- 1.8.2021 voimaan astuneet lain myötä Opintokeskuksissa voidaan järjestää osaamisperustaista (opintopisteytettyä) koulutusta, jonka suoritukset voidaan viedä Valtakunnalliseen opinto- ja tutkintorekisteriin eli Koskeen.
- Opintokeskuksissa hankittua osaamista voidaan hyväksyä osana muiden oppilaitosten tutkintoon johtavaa koulutusta. Kukin oppilaitos määrittää kuitenkin itse tästä aikaisemman osaamisen hyväksilukemisesta osana omia tutkintojaan.
Opintokeskusten toimintaa rahoittaa osittain opetus- ja kulttuuriministeriö. Opintokeskusten järjestämän koulutuksen kustannuksista noin 34 % rahoitetaan valtion tuella. Loput kustannukset maksetaan järjestöjen omalla rahoituksella.
Opintokeskusten toimintaa ohjaa Laki vapaasta sivistystyöstä
___________________________________________________________________________
Erilaiset kansalaisjärjestöt (rekisteröidyt yhdistykset ja puolueet) ovat pohjoismaisen demokratian perusta. Suomessa on kansainvälisestikin mitattuna vahva yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta.
Lähes kaikki valtakunnalliset kansalaisjärjestöt ovat jonkun opintokeskuksen jäseniä. Opintokeskukset järjestävät yhdessä järjestöjen kanssa koulutusta joustavasti eri puolilla Suomea siellä, missä opiskelijat ovat.