Laatu- ja vaikuttavuusraportti: Opintokeskukset vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa
3.9.2026
Opintokeskusten laatu ja vaikuttavuus 2025 -raportti avaa opintokeskusten toimintaa ja toimintaympäristöä viime vuoden aikana. Opintokeskukset tukevat osaavaa kansalaisyhteiskuntaa muuttuvassa toimintaympäristössä ‒ ja niukkenevista resursseista huolimatta.
Opintokeskukset toteuttavat koulutuksia niille säädetyn tehtävän mukaisesti itse sekä yhteistyössä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa kaikkialla Suomessa. Tuoreessa Opintokeskusten laatu ja vaikuttavuus 2025 -raportissa tarkastellaan opintokeskusten toimintaa ja toimintaympäristöä viime vuoden aikana.
Opintokeskuksiin kohdistuneet mittavat rahoitusleikkaukset jatkuivat vuonna 2025. Vuonna 2024 alkaneet leikkaukset kohdistuivat nyt paitsi opintokeskusten ylläpitäjiin, eli sivistysliittoihin, myös niiden jäsen- ja yhteistyöjärjestöihin. Samalla järjestöihin kohdistuvat paineet sekä demokratian maailmanlaajuinen kriisi korostivat opintokeskusten merkitystä toimivan ja osaavan kansalaisyhteiskunnan tukijana.
‒ Pienentyneet resurssit kuluivat viime vuonna yhä enemmän hallinnolliseen työhön. Opintokeskusten työpöydillä oli lähes kaksikymmentä viranomaisten tekemää tai käynnistämää selvitystä. Lisäksi opintokeskusten tulevaisuuteen merkittävästi vaikuttavia viranomaistyöryhmiä oli kolme, kertoo Opintokeskukset ry:n laatu ja vaikuttavuusryhmää luotsaava Anna Kirstinä.
Pedagoginen henkilöstö muodosti edelleen yli puolet opintokeskusten henkilötyövuosista, mutta pedagogisia resursseja oli edellisvuoteen verrattuna käytettävissä vähemmän. Myös opiskelijoiden, koulutusten ja opetustuntien määrä väheni jonkin verran.
Koulutuksia järjestettiin lähes jokaisessa Suomen kunnassa
Vuonna 2025 valtaosa opintokeskusten koulutuksista toteutettiin yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten eli kanssajärjestäjien kanssa. Kaikista koulutuksista 98 prosenttia järjestettiin yhdessä kanssajärjestäjien kanssa. Loput kaksi prosenttia koulutuksista oli opintokeskusten itse järjestämiä.
Opintokeskukset toteuttivat valtakunnallista tehtäväänsä varsin laajasti. Vuonna 2025 opintokeskuksissa opiskeli yhteensä 261 267 opiskelijaa, ja koulutuksia oli tarjolla 92 prosentissa Suomen kunnista.
”Koulutuksia oli tarjolla
92 prosentissa Suomen kunnista.”
‒ Vaikka opiskelijamäärä laski hieman edellisvuodesta, opintokeskusten toiminta tavoitti edelleen huomattavan määrän ihmisiä eri puolilla Suomea, toteaa Kirstinä.
Opintokeskukset järjestivät koulutuksia yhteensä 13 788, ja koulutuksen kanssajärjestäjiä eli eri yhdistyksiä ja järjestöjä oli vuoden aikana kaikkiaan 1 325.
Opintokeskusten kanssa koulutuksia toteuttivat hyvin monenlaiset yhdistykset ja järjestöt, kuten poliittiset puolueet, sosiaali- ja terveysalan järjestöt, kulttuuriyhdistykset, maaseutu- ja kyläyhdistykset, lapsi- ja nuorisojärjestöt, eläkeläisyhdistykset, rauhaan tai maanpuolustukseen liittyvät yhdistykset, valmius- ja pelastusalan sekä kriisiauttamiseen keskittyvät järjestöt, ympäristöjärjestöt, liikuntayhdistykset sekä seurakunnat ja muut maailmankatsomukseen liittyvät yhdistykset.
Pedagoginen tuki tuo koulutuksiin laatua ja hyötyä
Koulutusten laadusta huolehditaan opintokeskusten pedagogisen henkilöstön antamalla tuella. Opintokeskusten tarjoamalla taloudellisella ja pedagogisella tuella pyritään varmistamaan, että järjestöjen ja yhdistysten koulutukset tuottavat oppimista ja osaamista.
Tutkimuksen mukaan opintokeskusten tarjoama pedagoginen tuki on monipuolista ja hyödyllistä.
‒ Tuki on muun muassa rinnalla kulkevaa yhdistyskohtaista ohjausta koulutuksen suunnittelusta toteutukseen, kurssihallintajärjestelmän informaatio-ohjausta ja kouluttajakoulutusta. Lisäksi opintokeskukset tuottavat koulutusten sisältöjä ja pedagogiikkaa tukevaa materiaalia ja oppaita.
”Yhdistystoiminnassa syntyvää osaamista voidaan hyödyntää
eri aloilla ja elämän eri vaiheissa.”
Koulutusten tuottaman osaamisen hyödynnettävyyttä arvioidaan osallistujapalautteiden kautta.
‒ Yhdistystoiminnassa syntyvää osaamista pidetään keskimäärin varsin hyvänä. Kertynyttä osaamista voidaan hyödyntää esimerkiksi työelämässä, opinnoissa, harrastuksissa, vertaistoiminnassa sekä oman hyvinvoinnin ja toimijuuden vahvistamisessa.
Opintokeskusten työ tukee sekä yksilöiden osaamista että yhteisöjen toimintakykyä ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaa.
‒ Vaikka toimintaympäristö on muuttunut aiempaa haastavammaksi, opintokeskusten merkitys korostuu ajassa, jossa tarvitaan osallisuutta, osaamista ja luottamusta vahvistavia rakenteita, toteaa Kirstinä.
%202.png)