Rahoitusleikkaukset heijastuivat opintokeskusten koulutuksiin

Vuonna 2024 opintokeskusten toimintaa leimasivat huomattavan suuret rahoitusleikkaukset, jotka vaikuttivat sekä koulutusten että opiskelijoiden määrään. Opintokeskukset onnistuivat haasteidenkin keskellä säilyttämään roolinsa yhteisöllisen oppimisen edistäjinä ja järjestöjen tukijoina.

Opintokeskukset toteuttavat koulutuksia niille säädetyn tehtävän mukaisesti itse sekä yhteistyössä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa kaikkialla Suomessa. Tuoreessa Opintokeskusten laatu ja vaikuttavuus 2024 -raportissa tarkastellaan opintokeskusten toimintaa ja toimintaympäristöä viime vuoden aikana. 

Vuonna 2024 valtaosa koulutuksista, 97 %, toteutettiin yhdessä yhdistysten eli kanssajärjestäjien kanssa. Kanssajärjestäjiä oli viime vuonna kaikkiaan 1 300. Loput 3 % koulutuksista oli opintokeskusten itse järjestämiä. 

”Merkittävin muutos toimintaympäristössä olivat ennen näkemättömän suuret opintokeskusten perusrahoituksen leikkaukset.”

‒ Merkittävin muutos toimintaympäristössä olivat ennen näkemättömän suuret opintokeskusten perusrahoituksen leikkaukset, joiden myötä toimintaa ja taloutta jouduttiin sopeuttamaan, toteaa Opintokeskukset ry:n laatu ja vaikuttavuusryhmää luotsaava Anna Kirstinä.

Opintokeskusten valtionosuutta leikattiin lähes 23 % ja opetustunteja myönnettiin 46 000 tuntia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rahoitusleikkaus heikensi merkittävästi opintokeskusten toimintakykyä. Rahoituksen vähenemisen vuoksi toimintaa oli pakko supistaa.

Vuonna 2024 leikattiin myös usean järjestön valtionavustuksia, mikä heikensi opintokeskuksen kanssa yhteistyötä tekevien kanssajärjestäjien toimintaedellytyksiä.

Leikkaukset näkyvät koulutusten määrässä

Opintokeskusten kanssa koulutuksia järjestävät yhdistykset ovat muun muassa poliittisia puolueita, sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, kulttuuriyhdistyksiä, maaseutu- ja kyläyhdistyksiä, lapsi- ja nuorisojärjestöjä, eläkeläisyhdistyksiä, rauhaan tai maanpuolustukseen liittyviä yhdistyksiä, valmius- ja pelastusalan sekä kriisiauttamiseen keskittyviä järjestöjä, ympäristöjärjestöjä, liikuntayhdistyksiä sekä seurakuntia ja muita maailmankatsomukseen liittyviä yhdistyksiä.

Vuonna 2024 opintokeskukset järjestivät koulutuksia 15 % vähemmän kuin vuonna 2023. Opintokeskukset järjestivät vuonna 2024 itse ja yhdessä yhdistysten kanssa yhteensä 15 380 koulutusta, kun vuonna 2023 koulutuksia järjestettiin 18 160.

Selkeä muutos edelliseen vuoteen on myös vertaisoppivien opintokerhojen väheneminen. Opintokerhoja järjestettiin 77 % vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2024 opintokerhoissa oli noin 3 700 opiskelijaa.

Myös koulutukseen osallistujia aiempaa vähemmän

Vuoteen 2023 verrattuna opiskelijoita raportoitiin 47 % vähemmän. Opintokeskuksissa opiskeli vuonna 2024 yhteensä noin 263 000 opiskelijaa. Edellisvuonna opiskelijoita oli noin 492 000.

Rajujen rahoitusleikkausten lisäksi opiskelijamäärän vähenemiseen vaikutti Tilastokeskuksen edellyttämä aiempaa laajempi osallistujatietojen keruu. Kaikilta opiskelijoilta ei saatu kerättyä tarvittavia tietoja, joten kaikkia osallistuneita ei näy myöskään tilastoissa.

‒ Tiedonkeruun kannalta haastaviksi osoittautuivat etenkin isot tilaisuudet, kuten webinaarit, joihin ei vaadittu ennakkoilmoittautumista. Osa osallistujista ei taas ole halunnut antaa laajoja tietoja itsestään. Esimerkiksi osa luottamushenkilöistä ja vertaistukitoiminnassa mukana olevista saattaa pitää henkilötietojen antamista liian arkaluonteisena.

Käytännönläheisyys ja yhteisöllisyys saavat kiitosta

Yhdessä opintokeskusten kanssa toteutetuille koulutuksille on ominaista, että ne tukevat yhteisöjen oppimista, osaamista ja sivistymistä. Keskiössä on yksilön tarpeen sijaan yhteisön kehittäminen.

‒ Koulutukset ovat tyypillisesti tiiviitä lyhytkursseja, kuten viikonloppukursseja, tai koko lukukauden tai -vuoden ajan kokoontuvia ryhmiä. Koulutuksissa opitaan usein hyvin käytännönläheisesti keskustelemalla ja kokeilemalla.

Järjestöjen ja yhdistysten koulutukset toteutetaan yhteistyössä opintokeskusten kanssa, jolloin opintokeskusten tarjoamalla taloudellisella ja pedagogisella tuella pyritään varmistamaan, että koulutukset tuottavat oppimista ja osaamista.

”Yhdistystoiminnassa syntyvää osaamista voidaan hyödyntää
elämän eri aloilla ja eri vaiheissa.”

Koulutusten tuottaman osaamisen hyödynnettävyyttä arvioidaan opintokeskusten koulutusten osallistujapalautteessa. Se koetaan yleisesti varsin hyväksi.

Yhdistystoiminnassa syntyvää osaamista voidaan hyödyntää elämän eri aloilla ja eri vaiheissa, kuten työelämässä, opinnoissa, harrastuksissa, vertaistoiminnassa tai oman itsen voimaannuttajana.

‒ Opintokeskukset ovat mukana aikamme suurissa liikehdinnöissä, ja ne vahvistavat osaltaan yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja maapallon elinolosuhteiden säilymistä, tiivistää Kirstinä.

Palautteita ja kokemuksia

Pidin erityisesti koulutuksen käytännönläheisestä ja konkreettisesta lähestymistavasta. Todella mielenkiintoinen ja monipuolinen koulutus! Hyödyllisiä ja vinkkejä ja ajatuksia. Kiitos, opin uutta!

– opiskelijapalaute, Opintokeskus Kansio

Todella konkreettinen ja omaan yhdistykseen sovellettavissa oleva koulutus. [--] Parasta oli uusien työkalujen ja menetelmien esittely ja pääsi myös harjoittelemaan niitä käytännössä.

– opiskelijapalaute, Opintokeskus Sivis

Työssäni on parasta yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ja kokemisen voima. Se tulee hyvin näkyviin koulutuksissa. Koulutuksemme perustuu yhdessä ja toisilta oppimiseen, jolloin erilaisten näkökulmien ja vaihtoehtoisten toimintamallien oivallus on isossa roolissa.

– kouluttaja, KSL-opintokeskus