Demokratiataidot karttuvat opintokeskusten koulutuksissa

Demokratiataidot eivät synny itsestään. Niiden kehittymiseen tarvitaan tukea ja oppimista. Opintokeskukset innostavat aktiiviseen kansalaisuuteen ja vahvistavat vaikuttamis- ja demokratiataitoja. Opintokeskusten koulutuksissa opitaan esimerkiksi keskustelua, kuuntelua ja kunnioittavaa kohtaamista. Samalla ymmärrys yhteiskunnasta ja päätöksenteosta syventyy.

Vuorovaikutustaitoja ja rohkeutta osallistua 

Opintokeskusten yhteinen Järjestön hallitusosaaja (JHO) -koulutus auttaa onnistumaan järjestön hallitustyössä. Koulutus on tarkoitettu alueellisten ja valtakunnallisten järjestöjen hallituksille.

JHO-koulutus antaa tiiviin kokonaiskuvan hallituksen roolista ja vastuista, toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä, päätöksenteosta, taloudenhoidosta, strategisesta johtamisesta, ennakoinnista sekä hyvästä vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä.

– Perehtyminen hallitustyön pelisääntöihin, hyvään hallintotapaan, jäsendemokratiaan ja yhdenvertaisuuteen auttaa ymmärtämään, miten ne toteutuvat käytännössä. Koulutuksessa kehittyvät myös demokraattisen vuorovaikutuksen taidot, kuten rakentava keskustelu, kuunteleminen ja erilaisten näkemysten yhteen sovittaminen, JHO-koulutuksen koordinaattori Annika Tahvanainen-Jaatinen kertoo.

Koulutus parantaa myös osallistumisrohkeutta.

– Järjestöissä eritaustaiset ihmiset voivat harjoitella vaikuttamista, osallistua päätöksentekoon ja rakentaa luottamusta toisiinsa.

”Demokratia tarvitsee aktiivisia ja osaavia ihmisiä.
Taito kuunnella, neuvotella ja ratkaista erimielisyyksiä on tärkeää.”

TJS Opintokeskuksen Kello viiden sarja on yhdistysten hallitusten jäsenille tarkoitettu koulutussarja. Se antaa eväitä hallituksessa toimimiseen sekä yhdistyksen toiminnan ja viestinnän suunnitteluun.

– Koulutussarja on käytännönläheinen ja siinä on ajankohtainen sisältö. Koulutusten teemat tukevat suoraan yhdistysaktiivien arkea ja tarjoavat konkreettisia työkaluja. Tehokkaisiin etäkoulutuksiin on helppo osallistua mistä vaan, TJS Opintokeskuksen kehittämispäällikkö Sirpa Sulku vinkkaa.

Koulutus kartuttaa demokratiataitoja esimerkiksi syventymällä yhdistysten päätöksentekoon. Kello viiden sarjassa opitaan, miten päätöksiä valmistellaan, tehdään ja perustellaan, kuinka jäseniä kuullaan ja miten erilaisia näkemyksiä käsitellään rakentavasti.

– Demokratia tarvitsee aktiivisia ja osaavia ihmisiä. Täytyy olla valmiuksia osallistua päätöksentekoon, käydä rakentavaa keskustelua ja ymmärtää pelisääntöjä. Taito kuunnella, neuvotella ja ratkaista erimielisyyksiä on tärkeää.

Vaikuttamistaitoja ja yhteiskunnallista osaamista nuorille

Nuoret oppivat demokratiataitoja esimerkiksi Maaseudun Sivistysliiton Keskustan vaikuttajakiihdyttämössä, Työväen Sivistysliiton Tulevaisuuden vaikuttajat -koulutuksessa ja Opintokeskus Kansalaisfoorumin Sällit-teatteriryhmässä.

Vaikuttajakiihdyttämössä valmennetaan alle 30-vuotiaita, jotka tähtäävät keskustalaiselle poliittiselle uralle, tahtovat oppia poliittista ja yhteiskunnallista vaikuttamista sekä haluavat ymmärtää monikanavaista viestintää.

– Tavoitteena on innostaa nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen, vahvistaa nuorten vaikuttajataitoja ja yhteiskunnallista osaamista sekä tukea demokratian jatkuvuutta, Maaseudun Sivistysliiton koulutussuunnittelija Niina Vuori kertoo.

Valmennus perehdyttää politiikan toimintatapoihin ja vaikuttamiseen sekä opettaa keskustelua, kuuntelemista ja kohtaamista.

– Jos ei tiedä, miten esimerkiksi kunnan, hyvinvointialueen tai valtion päätöksenteko toimii, on vaikea tuntea osallisuutta. Siksi on tärkeää tietää, miten yhteiskunta toimii, ja miten ja missä asioihin voi vaikuttaa.

”Jos ei tiedä, miten päätöksenteko toimii,
on vaikea tuntea osallisuutta.”

Työväen Sivistysliiton Tulevaisuuden vaikuttajat on alle 30-vuotiaille suunnattu yhteiskunnallisen vaikuttamisen koulutusohjelma. Se auttaa nuoria aikuisia jäsentämään yhteiskuntaa ja muuttamaan sitä.

– Meidän tavoitteemme on kouluttaa ihmisiä uskomaan omaan kykyynsä muuttaa maailmaa, Työväen Sivistysliiton asiantuntija Otto Köngäs tiivistää.

Koulutuksessa ymmärrys päätöksenteon instituutioista ja prosesseista kasvaa. Lisäksi osallistujat saavat eväitä vaikuttavaan viestintään ja argumentointiin.

– Kansalaisuuden ja alamaisuuden ero on mahdollisuudessa ja kyvyssä saada oma ääni kuuluviin ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Vapaan sivistystyön tehtävä on nimenomaan vahvistaa aktiivista, ja ärhäkkääkin, kansalaisuutta.

”Taiteen avulla voidaan käsitellä vaikeitakin
yhteiskunnallisia asioita, kuten syrjäytymistä.”

Tampereen poikateatteri -ryhmä Sällit antaa pojille tilaisuuden sukupuolisensitiiviseen teatteriharrastukseen. Teatterikurssit ovat Opintokeskus Kansalaisfoorumin tukemia koulutuksia. Sällit-ryhmän perusti Sottiisi Fun Club ry:n Jyri Siimes vuonna 2012, koska poikia oli teatteriharrastuksessa niin vähän.

Sällit opettaa kunnioittavaa kohtaamista, keskustelu- ja tunnetaitoja, empatiaa ja kuuntelemista. Demokratiataidot karttuvat myös teatteriryhmän yhdistyksessä, josta pojat huolehtivat itsenäisesti.

– Taiteen avulla voidaan käsitellä vaikeitakin yhteiskunnallisia asioita, kuten syrjäytymistä, ja purkaa toksista miehuutta. Teatteriryhmä on vaikuttanut monen pojan elämään ratkaisevasti. Jotkut ovat sanoneet, että ilman Sällejä he eivät olisi siinä, missä nyt ovat, Jyri Siimes sanoo.

Osallisuutta ja sosiaalista kestävyyttä

Opintokeskus Siviksen Osallistava yhdistys -koulutus sopii kaikille yhdistyksissä ja järjestöissä toimiville. Koulutuksessa kantavia teemoja ovat osallisuus ja sosiaalinen kestävyys.

Koulutuksen aikana pohditaan muun muassa, miten omassa yhdistyksessä on otettu huomioon yhdenvertaisuus tai syrjimättömyys. Ja sitä, mitä kaikkea tulee huomioida saavutettavuudessa ja esteettömyydessä.

”Demokratiataidot tukevat
moniäänistä sekä kestävää yhteiskuntaa.” 

– Tutustumme erilaisiin osallisuuden edistämisen keinoihin. Lisäksi osallistujat tekevät alustavan kehittämissuunnitelman, jonka avulla sosiaalisen kestävyyden teemoja voi viedä käytäntöön, Opintokeskus Siviksen asiantuntija Ville Särkelä kertoo.

Osallisuuden kokemuksen lujittaminen tukee aktiivista kansalaisuutta.

– Osallisuudesta nouseva aktiivinen kansalaisuus on kansalaisyhteiskunnan peruspilari. Demokratiataidot tukevat moniäänistä sekä kestävää yhteiskuntaa. 

Teksti: Tia Yliskylä