Yhteisöllisyydessä on voimaa

6.11.2023

Kutsuimme yhteisön koolle keskustelemaan yhteisöllisyydestä 

Osana Hyvin sanottu 2023-keskustelufestivaalia Opintokeskukset ry kutsui ihmisiä luottamukselliseen Erätauko- keskusteluun pohtimaan yhteisöllisyyttä. Erätauko- keskustelun ideana on jakaa omia kokemuksia asiantuntijapuheenvuorojen sijaan, jotta asioihin päästään käsiksi kokemus- ja tunnepohjaisesti.  
 

Kipu ja kitka mahdollistavat yhteisöjen kehittymisen ja oppimisen  

Ihminen kuuluu monenlaisiin yhteisöihin, jotka muodostuvat esimerkiksi perheestä, kavereista, harrastusporukoista, naapurustosta ja työyhteisöstä.  
Erätauko-keskustelumme lähti liikkeelle korona-ajan tuomista muutoksista yhteisöllisyyteen. Poikkeusaika oli nostanut monen keskustelijan mielessä yhteisöllisyyden merkityksen syvällisempään pohdintaan. Poikkeusajan tuomien yksinäisyydenkokemusten rinnalle keskustelussa nostettiin esille poikkeusaika mielenkiintoisena yhteiskunnallisena ja psykologisena kehitysmahdollisuutena. 

 “Kipu ja kitka, joita erilaiset kriisit ja poikkeustilanteet synnyttävät ovat biologista ja evolutionäärista älykkyyttä, jonka kautta ihminen kehittyy”, kommentoi eräs keskustelija. Kun tunnemme kitkaa ja kipua, tiedämme, että olemme jonkin tärkeän äärellä. Silloin on hyvä pysähtyä kuuntelemaan ja keskustelemaan. Jos emme kokisi kipua ja kitkaa yksilöinä ja yhteisöinä, emme kehittyisi. Ehkä poikkeusaika muistuttikin meitä yhteisöjemme tärkeydestä ja niiden kehitysmahdollisuuksista.  

Kuva: Monkey Business Images



Luottamus on yhteisöllisyyden sydän 

Yksilöt eivät elä eristyksissä toisistaan, vaan yhteisöllisyys ja yhteistyö ovat olennaisia ihmisen hyvinvoinnille.  Toimivan yhteisöllisyyden yksi peruspilari on luottamus. Keskustelussa nousi esille tunteiden jakaminen osana luottamusta ja yhteisöjen vahvuutta.  “Kun saa ilmaista iloa ja surua ja muut liittyvät näihin tunteisiin, se kehittää yhteisöllisyyttä,” kommentoi eräs keskustelija.  

Ihmiselle on evoluution myötä kehittynyt ns. peilisoluja, joiden tärkein tehtävä on mahdollistaa empatian ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kokeminen. Peilisolut auttavat meitä ymmärtämään toisten ihmisten tunteita ja toimintaa. Mitä enemmän kohtaamme ihmisiä, sitä paremmin kehittyy myös kykymme kohtaamiseen ja toisiin luottamiseen. Luottamus syntyy, kun ihminen hyväksytään omana itsenään yhteisöön. Aina ei tarvitse edes olla samaa mieltä. Pääasia on, että tulee nähdyksi ja kuulluksi ilman arvottamista.  
 
Miten luodaan yhteisöllisyyttä 
 
Ihmiset tulevat kohtaamisiin hyvin erilaisista taustoista.   On kuitenkin luotettava siihen, että jokainen pyrkii omalta osaltaan kannattelemaan yhteisiä kohtaamisia. Kannattaakin keskittyä tunnistamaan se mikä meitä yhdistää eikä siihen mikä erottaa. Usein erimerkiksi harrastusryhmissä yhteisöllisyys syntyy yhteisestä mielenkiinnon kohteesta. Vertaistukiryhmissä taas tavataan samanlaisia elämäntapahtumia kohdanneita ihmisiä. 

Yhteisöt tarvitset kohtaamispaikkoja. Vaikka keskustelussamme nousi esille lähikohtaamisen erityisyys, myös verkossa kohtaamisella on paikkansa. Parhaimmillaan lähi- ja etätapaamiset yhdistetään toimivaksi kokonaisuudeksi.   

Yhteisöissä on hyvä keskustella positiivisista yhteisöllisyyden kokemuksista ja siitä mikä luo turvaa ja mikä ulkopuolisuuden tunnetta. Näin löydetään parhaat tavat edistää yhteisöllisyyttä ryhmässä. Kannustaminen avoimeen vuorovaikutukseen ja muiden näkemysten kuunteluun pitää ryhmän jäsenten välisen yhteyden auki. Uudeksi ammatiksi voisi tulevaisuudessa nousta tunnelman muotoilija, joka pitää huolta yhteisöllisen tunnelman luomisesta.  
 
Historioitsija ja kirjailija Rutger Bregmanin viime vuosina suosioon nousseet teoriat korostavat yhteisöllisyyden merkitystä ihmisen selviytymisessä ja kehittymisessä. Hän uskoo, että vahva yhteisöllisyys on keskeinen tekijä yhteiskunnan menestykselle ja ihmisten hyvinvoinnille. Myös opintokeskuksissa uskotaan yhteisöjen ja yhdessä oppimisen voimaan. Opintokeskusten koulutukset järjestetään pääsääntöisesti yhdessä erilaisten järjestötoimijoiden kanssa. Koulutusten kantavana idea on yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen olipa koulutuksen aihe käsityö tai yhdistyshallinnon osaaminen. Yhteisöllisyydessä on voimaa! 

Kirjoittaja: Kukka-Maaria Vuorikoski / Opintokeskukset ry asiantuntija, joka osallistui Erätauko - keskusteluun kuuntelijana ja kirjurina.