Vapaan sivistystyön merkityksellisyys

12.6.2023

Pitkiksi venyneistä hallitusneuvotteluista ei ole julkisuuteen tihkunut juurikaan tietoja. Jostain kumman syystä lähes ainoa tieto, toivottavasti perätön huhu, koskee vapaan sivistystyön rahoituksen rajua leikkaamista. Vapaan sivistystyön toimijat ovat syystä aktivoituneet puolustamamaan merkityksellistä sivistystoimintaansa.

Kuten aiemmin, Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä poliittisia linjauksia tehdään puutteellisen tai virheellisen tiedon perusteella. Leikkausehdotusten taustalla kummittelee Valtionvarainministeriön Julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus, jossa vapaan sivistystyön osalta huomio kiinnittyy ainoastaan korkeasti koulutettuihin osallistujiin. Leikkauksia perustellaan heidän mahdollisuuksillaan maksaa opiskelukustannuksensa itse. Tulokulma vapaan sivistystyön toimintaan ja tehtävään on puutteellinen ja vääristynyt.  (Katso esim.  https://www.vapausjavastuu.fi/jyri-manninen-vapaasta-sivistystyosta-ei-saa-leikata-mutu-pohjalta/

Kuvassa on vanhempia miehiä pelaamassa korttia ulona pöydän ääressä. Taustalla viheriöi nurmikko.
Kuva: Bixabay


Vapaa sivistystyön monet toimintamuodot ovat tärkeitä eritoten niille kansalaisille, joiden koulutustaso on alhainen ja joille mahdollisuus osallista ja oppia omassa arkisessa elämänpiirissään on merkityksellistä.

Haastattelin taannoin ruotsinkielisten järjestöjen kurssien vetäjiä ja ohjaajia. Nuorin heistä, reilu parikymppinen opettajaopiskelija ohjasi vesijumppaa ja vanhin, yli 80-vuotias eläkeläinen, vastasi kuulovammaisille eläkeläisille järjestetystä hyvinvointikahvilasta. Yksikään ohjaajista ei ollut korkeasti koulutettu, tuskinpa moni osallistujistakaan.

 Haastattelujen tarkoituksena oli ohjaajien pedagogisen orientoitumisen ja toiminnan kartoittaminen. Keskustelimme melko vapaamuotoisesti siitä, miten he ohjaajina suunnittelivat ja toteuttivat kurssejaan. Vaikka yhdelläkään heillä ei ollut pedagogista koulutusta, olin vaikuttunut, miten tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti he suhtautuivat omaan ohjaajan tehtäväänsä. 

Olipa kyseessä 4H:n organisoima työelämäajokortti -kurssi yläkoululaisille tai kolmen vapaaehtoisen eläkeläisen koordinoima äijäkahvila, keskeistä toiminnassa oli osallistujien tarpeiden ja lähtökohtien huomioiminen, monimuotoiset sisällöt ja aktiviteetit sekä tavoitteellinen toiminta. Haastattelemieni amatööriohjaajien organisoima sivistystoiminta oli monessa mielessä merkityksellistä, sekä heille itselleen että osallistujille. Toiminnan ja oppimisen merkityksellisyys kumpusi vahvasta yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta.

 Miesten osallistuminen on pitkään ollut vapaan sivistystyön keskeisiä haasteita. 

Osallistuin muutaman kerran äijäkahvilan toimintaan. Kokoontumiset alkoivat yhteisellä kahvituokiolla, jonka jälkeen siirryimme pieneen auditorioon kuuntelemaan sen kertaisen asiantuntijan esitystä. Osallistujien lopussa esittämät kommentit ja kysymykset olivat sekä kannustavia että kriittisiä. Esitysten teemat kattoivat koko ihmiselämän laajan kirjon: historiasta, kulttuurista ja politiikasta hyvin arkisiin mutta tärkeisiin turvallisuuteen, terveyteen ja talouteen liittyviin kysymyksiin. Äijäkahviloissa - järjestötoiminnassa ylipäätään - edistetään ja vahvistetaan arjen yleissivistystä. 
Arjen yleissivistys viittaa:

  • Arjessa tarvittaviin tietoihin ja taitoihin
  • Kykyyn ja mahdollisuuksiin toimia ja vaikuttaa omassa elinympäristössään
  • Tietoisuuteen omista tarpeista, mahdollisuuksista, heikkouksista ja vahvuuksista
  • Itseymmärrykseen ja luottamukseen
  • Yhdessä olemiseen ja toimimiseen, vastavuoroiseen huolenpitoon

Sivistystyön vaikutusten ja vaikuttavuuden yksiselitteinen mittaaminen ja todentaminen on tarpeellista mutta haasteellista. Sivistystyö ei ole välineellistä, pikemminkin merkityksellistä. Se on monimuotoisen merkityksellistä siinä hetkessä, jossa ollaan, tehdään ja opitaan yhdessä muiden kanssa. Yhdessä toimiminen ja oppiminen kantaa pitkälle osallistujien arkeen. Se lisää turvallisuuden tunnetta, vahvistaa luottamusta ja rikastaa elämää. Vapaalla sivistystyöllä on tärkeä kansantaloudellinen merkitys. On täysin järjenvastaista esittää siihen leikkauksia.

Petri Salo
Aikuiskasvatuksen professori
Åbo Akademi, Vaasa

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lue myös Petrin ruotsinkielinen blogi samasta aiheesta: 

https://www.larorikt.fi/forskare-jag-ar-imponerad-over-det-pedagogiska-ledarskapet-inom-den-finlandssvenska-foreningsverksamheten/