Osallisuuden askeleita - hoksaammeko niitä?

2.5.2022

Nähdyksi tulemista, toisten tuntemista ja kohtaamisia. Kysymyksiä, ratkaisuja, tietoa ja taitoa. Yhdessä elämistä ja olemista. Kaikkea tätä ja paljon muuta tapahtuu ja mahdollistuu opintokeskusten koulutuksissa ympäri Suomea.

Jotta osallisuuden kokemus syntyy, pitää aidosti uskoa, että sinä olet yhtä tärkeä kuin minä. Meillä on merkitystä ja tulemme kuulluksi.

Opintokeskustoiminta on ja on aina ollut kohtaamisia palvelevaa, mukaan ottavaa, kaikille avointa, erilaisuutta yhdistävää.

Millainen merkitys opintokeskusten toiminnalla on osallisuuden syntymisessä? Mitä opintokeskuksen koulutustarjonnan tavoitteet kuten sivistys, jatkuva oppiminen, demokratia tai aktiivinen kansalaisuus tarkoittavat osallisuuden näkövinkkelistä? Miten osallisuus tukee kestävää kehitystä?

Keitä olemme me? Ketkä kuuluvat joukkoon?

Ryhmään kuuluminen ja osallisuus ovat ihmisen perustarpeita. Taannumme ja kehitymme ryhmien mukana. Jotta ryhmät ja niihin kuuluvat voivat käsitellä myös ristiriitaisuutta ja olla osa positiivista muutosta, tarvitaan yhteiset pelisäännöt, luottamusta, avoimuutta, turvallisuutta ja tahtoa – kuulostaa demokratialta!

Demokraattisessa yhteiskunnassa me kaikki olemme jonkun rakenteen – usein useammankin – osia. Rakenteisiin piiloutuu joskus epäkohtia, jotka aiheuttavat ulkopuolisuutta tai osattomuutta. Rakenne ei sinällään ole toimijataho, vaan sen osana minä, sinä ja me päätämme, toimimme, kohtelemme, puhumme ja ajattelemme. Näin ollen jokainen voi itse olla avain epäkohtien avaamiseen ja muuttamiseen.

Mutta entä jos en pääsekään mukaan?

Kyky liittyä yhteen muiden kanssa ja luottaa toisiin rakentuu oman henkilökohtaisen elämänhistoriamme sekä kokemustemme kautta. Epävarmuuden ja osattomuuden kokemukset tuottavat yksinäisyyttä, epäluuloa, pelkoa ja pahoinvointia. Tätä lieventääksemme tarvitsemme hyvän kierteen. Silloin sama epävarmuuden alkukokemus muuttuu varovaisuuden ja uteliaisuuden kautta kohti osallisuutta, dialogia ja tasavertaisuutta – hyvää ja kaikille mahdollista elämää.

Tajua osallisuus!

Osallisuutta pohtinut Kai Alhanen (2016) on tuonut esiin käsitteen osallisuustaju. Hänen mukaansa kenelläkään tätä ei ole synnynnäisenä, vaan siihen täytyy kasvaa ja sitä on jatkuvasti kehitettävä. Tämä kansalaishyve muodostaa omakohtaisen ymmärryksen siitä, mitkä asiat vaikuttavat meihin ja mihin me itse voimme vaikuttaa.

"Osallisuustaju voidaan alustavasti määritellä yksilön kyvyksi hahmottaa itsensä osaksi laajoja                           ihmisyhteisöjen ja luonnonympäristöjen kokonaisuuksia ja pyrkimykseksi ottaa huomioon oma                           vaikutuksensa näihin kokonaisuuksiin. " ( Alhanen,  2016) 

Tällöin henkilö käsittää, että jokainen omalla erityisellä tavallaan kytkeytyy toisiin ihmisiin, ihmisyhteisöjen yhteisiin asioihin sekä elolliseen että elottomaan ympäristöön. Osallisuustajun hyve auttaa meitä tiedostamaan, että olemme osa sekä lähiyhteisöjä että maailmanlaajuisia sosiaalisia ja ekologisia verkostoja.

Dialogilla punoudumme yhteen

Alhanen (2016) mainitsee dialogin yhtenä osallisuustajun herättäjänä, muodostajana ja jalostajana. Dialogin avulla voidaan tuoda yhteen julkinen ja yksityinen keskustelu sekä yksilön omat pohdinnat. Näiden maailmojen välille on luotava luja ja vapaa kytkös.

Tätä kytköstä yhteiskunnan ja kansalaisten välillä punomme päivittäin.  Opintokeskuksissa ja jäsenorganisaatioissamme saatamme ihmisiä yhteen vapaan sivistystyön hengessä. Samalla rakennamme ja kehitämme sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa.

Opintokeskustoiminnan tavoitteissa on samaa kuin sosiaalisesti kestävässä kehityksessä on määritelty - vähennetään eriarvoisuutta hyvinvoinnissa, terveydessä ja osallisuudessa. Hyvinvoinnin edellytyksiä siirretään sukupolvelta toiselle (THL).

Toimintamme mahdollistaa arjen tason osallisuuden kokemuksia, estää syrjäytymistä ja toimii kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä. Yhdistämme ihmisiä toimimaan heidän omilla lähialueillaan, mutta tarjoamme myös laajempia näköaloja vaikuttaa globaalisti. Osallisuustaju auttaa navigoimaan maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Tähän joukkoon on hyvä kuulua ja kutsua kaikki mukaan!


Lähde:
Alhanen, K. Dialogi demokratiassa. Gaudeamus. 2016.


Kirjoittajat ovat STEP-opintokeskuksesta. Pirjo von Essen toimii opintotoiminnan koordinaattorina.  Anna-Leena Klemetti-Falenius on MOD-koulutuksen koordinaattori, moninaisuusteemojen asiantuntija ja kouluttaja.

Pitkään jatkuneen etäilyn jälkeen iloitsimme mahdollisuudesta kokoontua livenä oppimaan uutta!  Tämä teksti syntyi MOD-päivien jatkeena, jossa omat roolimme olivat ohjaaja ja osallistuja. MOD – moninaisuus, oivallus, dialogi -koulutuksen lähtökohtana ovat ihmisoikeudet. Ryhmätyöskentelyssä toiminnallisten ja osallistavien harjoitteiden kautta tavoitellaan vuoropuhelua ja yhdenvertaista yhteiskuntaa.