Miten syntyy järjestöjen välistä yhteistyötä?

Myöhäiskesän aurinkoisena iltapäivänä eläkeläisjärjestöjen aktiivit ja sote-järjestöihmiset kokoontuivat Oulussa Erätauko-dialogiin pohtimaan yhteistyön mahdollisuuksia. Dialogin koollekutsujina ja vetäjinä olivat opintokeskukset Kansalaisfoorumi, KSL, MSL ja Sivis.

Erilaisista järjestötaustoista huolimatta keskustelijat löysivät paljon yhteisiä asioita, joihin kaikilla oli halu tarttua. Ikäihmisten yksinäisyys ja hyvinvoinnin ylläpitäminen olivat jaettuja huolia.

 Paikalla olijoilla oli monenlaista asiantuntijuutta ja ymmärrettiin, että asiantuntijajärjestöillä on tärkeä paikkansa. Ne tunnistavat oman kohderyhmänsä tarpeen ja kohdentavat toimintansa omille jäsenilleen. Toisaalta yhteistyön voima nähtiin aivan keskeisen ratkaisevana tekijänä, jotta onnistutaan saamaan aikaan tärkeäksi koettua toimintaa.

Ajatus yhteistyöstä ja sen puuttumisesta sai paikallaolleet pohtimaan asioita, jotka ovat yhteistyön esteinä ja sitä, miten niitä voisi poistaa. Kehittäminen koettiin vaikeaksi, jos ei tunne toisia. Esteenä nähtiin myös esimerkiksi matalan kynnyksen tilojen puuttuminen. Ongelmaksi koettiin myös pitkät välimatkat maaseudulla.

”Järjestöjen välisiä raja-aitoja pystyttämällä ei saada toteutettua monipuolisia ja hyviä palveluita ikäihmisille lähellä heidän asuinpaikkojaan.”

Järjestöjen välistä yhteistyötä saattaa hankaloittaa esimerkiksi kilpailu jäsenistä ja ihmisten ajasta sekä rahasta. Kaikkia järjestöjä koskee myös yhtä lailla aktiivisen yhteiskunnallisen toiminnan tapojen muutos: säännölliseen toimintaan ei haluta sitoutua.

Tämä porukka oli vahvasti sillä kannalla, että yhteistyö erilaisten järjestöjen kesken rikastaa mahdollisuuksia ja tuo lisää kaivattuja resursseja. On toki helpompi keksiä syitä, miksi jokin asia ei onnistu kuin olla luova ja rohkea ja etsiä syitä, miten esteitä poistetaan. Koolla olleet järjestöaktiivit tarttuivat kuitenkin rohkeasti juuri esteiden poistamiseen.

Yhteistyön keinot

Yhtenä keinona yhteistyöesteiden torppaamiseen nähtiin keskittyminen alueellisuuteen järjestöjen yhteistyössä. Alueellisesti ihmiset tuntevat paremmin toisensa. Organisoimalla yhdessä paikallisesti erilaisia aktiviteetteja ihmiset tutustuvat paremmin toisiinsa.

Keskustelijat tuumivat, ettei yhteistyö voi olla vain yhteisten tapahtumien tai tempausten järjestämistä, vaan pysyvämpi järjestöjen rajat ylittävä toiminta olisi tarpeen. Yhteinen asioihin vaikuttaminen nähtiin yhtenä hyvänä yhteistyön muotona. Useamman järjestön yhteistyö antaa viesteille enemmän painoarvoa.

 Yhteisiä vaikuttamisen paikkoja lähitulevaisuudessa ovat esimerkiksi vaikuttaminen kuntien tasolla päätöksentekijöihin, järjestöjen rahoitusta valmisteleviin tahoihin ja tilojen käytöstä vastaaviin henkilöihin. Myös kyytiongelmaan ajateltiin löytyvän ratkaisuja, kun lyödään viisaat päät yhteen.

”Yhteistyö tuo monipuolisuutta.”

Terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen ennalta ehkäisevästi puhutti paljon. Miten saada väki liikkeelle kotoa? Erilaisten järjestöjen välisen yhteistyön elävöittäminen nähtiin tässä merkittävänä ratkaisuna. Tarjonta ja mahdollisuudet laajenevat, kun eri järjestöt tarjoaisivat koordinoidusti erilaisia palveluitaan lähellä ikäihmisten asuinpaikkoja. Eri järjestöjen välinen yhteistyö tuo myös jokaisen erityisosaamisen näkyviin.

”Puolihullut” priimusmoottorit ovat avainasemassa
 

Keskustelussa todettiin, että yhteistoiminnan alulle saattamisen onnistumiseksi tarvitaan priimusmoottoreita, jotka kutsuvat eri porukat koolle ja ovat ensi alkuun aloitteellisia. Hersyteltiin toivetta muutamasta "puolihullusta" promoottorista yhteistyön käynnistämiseksi ja keskustelijoiden joukosta sellainen jo ilmoittautuikin. Näitä vastuunkantajia todella tarvitaan – suuret kiitokset heille.

”Kaikkihan tietävät, ettei maailmaa voi muuttaa, mutta ne, jotka eivät usko sitä, muuttavat sen.”

 Tämä Erätauko-keskustelu sai minut jälleen pohtimaan, kuinka arvokkaita ovatkaan kaikki hyväsydämiset järjestötoimijat, joilla on paloa ja taitoa muuttaa maailmaa paremmaksi meille kaikille.


Kirjoittaja
Anna Kirstinä / koulutuspäällikkö /  Sivistysliitto ja Opintokeskus Kansalaisfoorumi